Uusi älykello hälyttää jos olet liian pitkään meluisassa ympäristössä

Uusi älykello hälyttää jos olet liian pitkään meluisassa ympäristössä


Ääniin tottuu. Ylitse lentävää lentokonetta tuskin enää huomaa kun on asunut useamman vuoden lentoreitin alla. Kaupunkiliikenteen ääniä alkaa suorastaan kaivata kun kesämökin hiljaisuus lyö silmille. Haasteena on, että kun ääniin tottuu myös herkkyys kuunnella heikkenee. Emme välttämättä enää havaitse meille haitallisia ääniä.

Kuva: Apple

Kuva: Apple

Nyt on markkinoille tulossa kello, joka ilmoittaa, kun äänimaailma käy liian voimakkaaksi tai oleskelu ääneekkäässä ympäristössä on jatkunut liian pitkään. Kellon voi säätää hälyttämään esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusaikojen mukaan, jotka ovat:

  • 80dB - 25 tuntia

  • 85dB - 8 tuntia

  • 90dB - 2,5 tuntia

  • 95dB - 47 minuuttia

  • 100dB - 15 minuuttia

  • 105dB - 4 minuuttia

  • 110dB - 1,5 minuuttia

  • 115dB - 28 sekuntia

  • 120dB - 9 sekuntia

Desibelit nousevat logaritmisella asteikolla – kymmenen desibelin nousu vastaa kymmenkertaista äänen voimakkuuden nousua. Toisin sanoen, jos yksi pesukone pitää 70 desibelin ääntä, niin kymmenen desibelin korotus 80 desibeliin vastaisi kymmentä pesukonetta samassa tilassa.

Tässä muutamia esimerkkejä äänen voimakkuuksista:

  • Tikittävä kello - 20dB

  • Kuiskaus - 30dB

  • Jääkaapin hurina - 40dB

  • Kaupunkiliikenne auton sisältä kuultuna - 85dB

  • Moottoripyörä - 95dB

  • Hiustenkuivaaja - 100dB

  • Toisen korvaan huutaminen - 110 dB

  • Rokkikonsertti keskimäärin - 115 dB

soundbnature_kellot.jpg

Miten melu vaikuttaa

Vaikka melusaasteella tiedetään olevan lukuisia kielteisiä vaikutuksia terveyteen, yhä suurempi osa ihmisistä altistuu korkeille melutasoille. Melu vaikuttaa haitallisesti myös luontoon.

Tieliikenne on suurin melun aiheuttaja kaupungeissa: Euroopassa lähes 70 miljoonaa kaupunkilaista altistuu päivittäin yli 55 desibelin melutasoille yksinomaan liikenteen vuoksi. Noin 50 miljoonaa kaupunkilaista kärsii liiallisesta liikenteen melusta öisin, ja heistä noin 20 miljoonaa kärsii yöliikenteen melun aiheuttamista terveysongelmista.

Pitkäaikainen altistuminen melulle voi nostaa verenpainetta ja aiheuttaa sydänkohtauksia. Suurin ongelma on unettomuus. Maailman terveysärjestö suosittaa, että hyvän yöunen saamiseksi jatkuvan taustamelun olisi pysyttävä alle 30 desibelin tasolla ja yksittäisten äänien alle 45 desibelin tasolla.

Lisäksi melu aiheuttaa kuulo-ongelmia, kuten tinnitusta, mielenterveysongelmia ja stressiä.

Melu voi myös heikentää töistä suoriutumista ja aiheuttaa lapsille oppimisvaikeuksia.

llampi-tytto.jpg

Melu luonnossa

Myös linnut ja muut eläimet kärsivät melusta. Lintu, jonka laulu kantaisi tavallisesti sata metriä, joutuu kymmenen desibeliaä kovemmassa metelissä tyytymään kymmenen metrin kantosäteeseen. Vaikka jotkin eläimet pystyvät sopeutumaan kaupunkiympäristöön, on vaarana, että melusaaste ajaa eläimiä niiden tavanomaisilta lisääntymis- ja ruokailupaikoilta. Luonnon hiljaisuus on ekosysteemiä yhdistävä tekijä, josta riippuu niin eläinten kuin ihmistenkin hyvinvointi.

Eräiden lintujen äänenvoimakkuuksia:

  • Kaakkurin soidin - 87,8 dB

  • Joutsen - 78,7 dB

  • Kuovi - 76,4 dB

  • Satakieli - 71,4 dB

  • Korppi - 68,6 dB

  • Käpytikan rummutus - 65,4 dB

  • Harakka - 62,9 dB

  • Varpunen - 61,8 dB

  • Taivaanvuohen soidin - 55,7 dB

  • Metso - 44,5 dB

Ohjasin viime keväänä äänikävelyn Villa Elfvikin upeassa ympäristössä Laajalahden rannalla Helsingissä. Ilta oli mitä kaunein, mukana oli kymmenkunta varovaisen innostunutta osallistujaa. Niin kuin usein näillä kävelyillä, keskustelimme aluksi ääniympäristöstä ja sen vaikutuksesta olemiseemme. Kaupunkiympäristöstä tuleva osallistuja saattaa olla niin tottunut liikenteen taustakohinaan, ettei edes huomaa sen vaikutusta itseensä ennen kävelyn alkua. Asiakas, joka asui vilkasliikenteisen Länsiväylän varrella, totesi, etteivät autot häntä häiritse muuten kuin ehkä maalla vietetyn viikonlopun jälkeen, kun korva on ehtinyt tottua hiljaisuuteen. 

Aloitimme kierroksen aisteja avaamalla ja pikkuhiljaa keskityimme kuunteluun. Osallistujat suorastaan turhautuivat, kun aluksi hiljaiselta tuntuneessa metsässä ei kuulunutkaan kuin moottoritien kohinaa ja ylitse lentävien lentokoneiden ääni. Onneksi seasta erottui tarkkaan kuunnellessa myös lehtien kahinaa ja pienen linnun laulu. Laajalahdenranta sijoittuu kahden vilkasliikenteisen väylän, Turun moottoritien ja Kehä I:n väliin. Näiden väylien tasainen, voimakas kohina peittää alleen luonnon ääniä. Sama haaste on Helsingin Vanhankaupungin lahdella ja Lapinlahden viheralueilla. Onneksi kaupunkiympäristöstäkin voi kuitenkin löytää äänikävelyille sopivia paikkoja, kunhan hiukan etääntyy valtaväylistä. Lue lisää kirjasta Luontolaulu - Minunkin sisälläni soi.